Tulin juuri salilta ja siellä tuli siinä treenin ohessa mietittyä kaikenlaista ja tajusin, että oon asunut Kiteellä nyt kohta tasan 2 kuukautta, huhuu. Ja tosiaan kolme viikkoa sitten aloitin salitreenin! Ja edelleen se on kivaa ja sinne on aina kiva mennä, HULLUA. No oon aina ollu tosi epävarma itestäni, koska noh en oo mikään kuvankaunis ja langanlaiha, miesten unelmanainen. Oon räväkkä persoona jolla on rillit, pyöree naama, satunnaisia näppyjä, jenkkakahvat, allit ja leveet reidet, sekä kaksoisleuka.. Nauran kovaa ja minulla on vahvoja mielipiteitä. Mutta se olen vain minä.
Pelottavinta on, että oon ite alkanu hyväksee sen (tai ainaki nyt tuntuu siltä.. hassuu). Käyn salilla n. 2-3 viikossa ja nykyään mulle on ihan sama ketä siellä on en jaksa enää välittää.. Vaikka oon törmänny sielä tosi hyväkroppasiin naisiin, komeisiin miehiin, koulukiusaajiini, eksiini vaikka ties kehen. Mutta entäs sitten? Me kaikki käymme siellä siksi, että haluamme urheilla ja saada itsemme parempaan kuntoon.
Joten, aion jatkaa enkä välittää muista. Teen tätä itseni takia, en muiden.
Huvittaa, kuljen nykään aina pipo päässä, ilman meikkiä ja tuulipuvussa :D whaaaat. Niin tässä ehkä syy miks ei oo hirveesti kuvia näkyny täällä.
Njaa tulipas lyhyt postaus? :D Mut halusinpa vaa tarinoida. Nyt lähen lämmittää eilistä uunilohta ja kasviksia.
Bye and kiss.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitä mietit muruseni?