23.11.2011

Kaljuna olisi vain helpompaa

Olen siis tullut päätökseen, että nyt lähtee. En tunne itteeni kotoisaks tässä polkkamallissa ja pieni kerrostaminenkaan ei auttanut. Oon ajatellu et hitto mie elän vaan kerran ja en halua sitten mummona tuskailla että kun oli tuolloin niin rumat hiukset. Hiukset on miulle tosi tärkeä juttu ja haluan että ne näyttää kivalta. 
Miulla on niin huono itsekuri, etten jaksa pitkiä kasvattaa ni miks kiduttaisin itteeni yrittämällä. Haluan leikata hiukset joista tykkään kerralla, enkä enää arpoa ja leikkiä. Tiedän että kerrostettu tukka käy miulle.. Oon siis ajatellu jotain kollaasin kuvien tapaista... Malliltaan siis, alhaalle saisi siis jäädä tollaisia ohuita pitkiä suortuvia, ja ehkä korvallinen tolleen kivasti lyhyeks. Ja toi otsiskin on tossa ekassa kuvassa kiva... Mutta siis rikottua mallia. Väriäkin näihin haluan hiukan uutta, ajattelin suklaanruskeaa/tumman ruskeaa ppohjaa ja kultaisia raitoja tonne päälle.  
Nyt pitäisi vaan kysästä kaverilta et suostuisko se toimimaan miun henk. kohtasena kampaajana. Koska jotenkin tutulle on vaan helmpompi selittää ja se ehkä tajuaa paremmin kun joku ulkopuolinen kampaaja. En ole koskaan oikei ollut tyytyväinen ulkopuolisiin kampaajoihin niin en halua turvautua niihin nyttenkään. Mut toivon että saan nää hiukset ennen matkaa koska niitä kuvia tullaan katselemaan paljon ja haluan näyttää niissä hyvälle ;) ps. painokin o alkanut kivasti laskemaan...

Mielipiteitä, tänks?

Mutta nyt tässä kohta lähden lenkille ja iltavuoroon pitäs juosta töihinkin sitten.
HEIPODEI! ~


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä mietit muruseni?