Kukaan ei ole hyödytön, aina voi olla edes huonona esimerkkinä.

Kirjoitutttaa kovasti nyt joten kirjoitan.

Tänään kun olen istuksinut sisällä aika paljon, mitä nyt käväsin nopee töissä ja rullistelemassa äsken. Niin olen miettinyt paljon asioita. Ystäviäni, perhettäni, kiteetä, vanhempieni kotia, omaa kotiani, lemmikeitä (vanhempani ovat tällä hetkellä hakemassa Vaasasta heille uutta koiraa, Vanhempani hakivat juuri Vaasasta uuden koiran, he kotiutuivat juuri sain ihanan kuvaviestin äsken, aww rakastuin., ja olen todella surullinen, etten minä saa olla yksi hänen elämänsä tähtihenkilöistä, niinkuin meidän Nellin elämässä olin. )
Olen miettinyt myös itseäni, hyviä ja huonoja puolia kaikin puolin elämääni. Asiat voisivat olla huonommonkin... Pitäisi osata ilota elämän pienistä iloista, välillä se vaan on pirun vaikeaa. Miks aina pitää kääntää oikein veistä haavassa? Nii-in, vaikea kysymys. 


Olen tänään myös katsonut telkkaria ja kyynelehtinyt. En tiedä miksi mutta aika usein kun katon jotain ohjelmaa jossa on suomalaista musiikkia ja huomaa kuinka ihmiset on todella iloisia ja tempautuvat siihen mukaan miusta tulee niin iloinen että rupean itkemään... Tänään katsoin Ikaalisista jotain harmonikkakilpailua ja kyllä itkin.
Eilen katsoin Suurinta Pudottajaa netistä, ja olin niin iloinen kun he olivat onnistuneet ja olivat kaikki niin kauneita ja onnellisia ja iloisia, että kyllä itkin taas. 


Välillä on hyvä olla vaan hiljaa ja miettiä asioita. Mitä tekisit jos joku asia olisikin toisin? Niin. Iloitkaa niistä pienistä asioista mitä teillä on, älkääkä surko sitä mitä teillä ei ole. Itse teen niin aivan liian usein. En osaa nauttia siitä mitä minulla on.


Minulla on kuitenkin maailman parhaimmat ja ihanimmat ystävät! Maailman paras äiti<3 Oma koti, kaksi työtä, opiskelupaikka ja paljon paljon muuta. 


Ja hiukan sivuutan vielä tätä painonhallintaani, sillä elämäni pyörii aika paljon sen ympärillä, vaikka yritän kovasti että ei olisi mutta kyllä se vain on. Ja totesin äsken ääneen itselleni että kun valitan koko aika että paino ei tipu ja ei tästä tule mitään niin itseasiassa jos olen puolen vuoden aikana saanut -13kg pois ja viimeisen kuukauden aikana -3kg pois niin kyllä se tippuu. Ja ovathan noi ihmisetkin sen huomanneet, olen kuullut paljon kehuja "Jenni oot laihtunut hirveesti!" Kyllä se tuntuu kivalle, mutta koska tiedän etten ole vielä kaunis, en ole vielä tavoitteessani jaksan pitää pään kylmänä ja jatkaa kunnes olen tyytyväinen, eli suomeks kunhan olen normipainon rajoissa niin eiköhän se sit ollut siinä. Mut seuraava askel kauneuteen tapahtuu 15.7 Sitä odotellessa ;) 


Odotan aivan kamalasti rokkia, mutta enemmän odotan tiistaita! 


ps. miun kuvatila bloggerista loppui, mitäs hittoa mie nyt teen? 


pps. Nukahdin viime yönä piilarit päässä... Alan tottua tähän lasittomaan naamaan, en kohta halua enää edes pitää niitä. Piilarielämä on vaan niiiiiiiin helppoa!