21.2.2011

aina ei voi voittaa ei edes joka kerta


Aina ei elämä ole ruusuilla tanssimista, tulee mutkija matkaan ja ruusun piikit tekee haavoja sormiin. Mutta ehkä tästä vielä joku päivä selvitään... Ei se elämä pysähdy vaikka sydän hajoaa miljooniin palasiin. 
Välillä itku on kuin vuolaasti virtaava vesiputous ja loppua ei näy, sydäntä kun ei korjatakkaan pelkällä teipillä tai liimalla. Siihen tarvitaan rakkautta, sillä se rikotaan niin sillä se myös korjataan.







Enempää en edellän mainittua asiaa täällä ruodi mutta siis kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja tämä tunnesuhde rikkoontui aivan liian aikaisin. Viikonloput kotiseudulla siis vähenee taas.. Yritän kaivella positiivia puolia tästä, mutta aina se ei onnistu. 

Perjantaiset Wanhojen tanssit oli kuitenkin tosi ihanat, kaikki olivat kauneita ja komeita.. Itekkin pääsin kyllä tanssimaan mutta, ei siitä sen enempää.

Nyt odotellaan sitten vaan lauantaita, kiteeltä tulossa autolastillinen miun rakkaita ystäviä, joita ilman niin no tiedätte, en olisi tässä. Lauantaina lähtee "meillontänäänkotibileet", "selvästi hyvä päivä, hyvästi selväpäivä"..


Tänään varmistui, että 4.5. lähtee, kun amikset suuntaavat turkuun ja lähtevät seilailemaan silja europalla! Sillo räjähtää! 

Huomenna ois tarkotus käydä hakemas passia varten paperit.. Perjantaina alkais hiihtoloma, vois jossain vaiheessa viikkoa suunnata käymään porukoilla ja mummolassa, jos nyt saan ton Sonjan mukaan :D 

ps. paino jumittaa edellee samassa. Mut pääasia, ettei ole noussut. Ainiin, taisin löytää oman lajini. Uiminen/vesijuoksu!

Nyt lähen yrittää kiusaa lampaita, jos saisin tänä yönä nukuttua! yöt 

2 kommenttia:

  1. Oih uiminen <3 sääli kun talvella en raaski uida kun iho kovilla muutenkin ://

    VastaaPoista
  2. Niinpäh, ite kokeilin ja eihä se iho tykkää mut on se nii kivaa! Et ehkä mie opetan sen ihon tykkäämään :DD

    VastaaPoista

Mitä mietit muruseni?