Mutta sitten siihen toiseen vitutuken aiheuttajaan: Eli kun muutin pois osa ystävästäni kai ajatteli, että no nyt se haluu unohtaa meiät ku muutti pois. Yksikin, jonka olen tuntenut koko kouluikäni ei ole pitäny mitään yhteyttä, harmittaa sillä se oli miulle yksi pisimmistä ystävyyssuhteista, mutta en miekään jaksa pitää suhteita yllä koko aikaa. Yks kaveri on jonka kanssa puhun päivittäin, ja hän on ihminen jota inhosin vielä pari vuotta sitten 8D mutta siinä on ihminen joka ei unohtanut minua vaikka muutin, jolle välimatka ei ole ongelma. Hän on käynyt luonani kerran ja tosiaan pitää sitä yhteyttä. Toisinkuin paras ystäväni.... ihan kyynel vierii silmään kun mietin. Joo tiiän että se on huono pitämään yhteyttä, mutta ei myö kohta tiedetä toisistamme mitään jos ei pidetä yhteyttä ja kohta miulta loppuu voimat tähän kannattelemiseen.
Ihmiset halooo! Se olen sama minä edelleen, vaikka myö ei nähdä joka päivä ja olla samassa koulussa myö voidaan silti pitää yhteyttä vaikka päivittäin.
Miulla on ikävä miun ystäviä, mutta ei se en ole minä joka pitää yllä niitä ystävyyssuhteita, jos en kerta ole teille yhteydenpidon arvoinen niin ei sitten.... :'(
Oij, kun olisi pitkästä aikaa päästä johonkin kivaan tyttöjen iltaan; saunaa, herkkuja, musiikkia, hemmottelua ja ennen kaikkea hyvää seuraa! <3 Mutta tuskinpa tämmöiseen pääsen...
Täälläkin uudessa koulussani olen kyllä saanut muutaman uuden ystävän, mutta ne jotka asuivat täällä ennen niin nillä tottakai on ystäviä jo täällä ja viettävät paljon aikaa niiden kanssa. Pari muuta sitten taas ystävystyivät keskenekään ja minä en siedä sitä yhtä enää ollenkaan. Eli olen hieman yksin, no mutta kai se johtuu vaan miun luonteesta. Mein luokalla on yks idiootti, joka muistuttaa koko aika siitä että oon lihava ja oon kiteeltä. Ja tällä viikolla se alotti sen että ei jaksa minuu enää, et miun pitäs vaihtaa luokkaa. Juuri niin ihankun mie vaihtasin sen takia luokkaa että yks ihminen inhoo minuu, huoh. Mie aion opiskella itelleni tämän ammatin mahdollisimman hyvillä arvosanoilla ja sitten lähden luultavasti toiseen kaupunkiin opiskelemaan lisää. Että sitten joskus näytän näille ihmisille että kyllä tästäkin hyytelöstä on johonkin!
Anteeks, oli vaan pakko purkaa tunteita. Koska en jaksa vaivata sitä yhtä kaveria joka sentään kuuntelee minua niin aina miun valituksilla.
Nyt lähen miettimään edullisia joululahjoja, kämppikselle, parille kaverilla, vanhemmille, mummille ja veljelle. heipparallaa!
Ystävyys ei tosiaan ole mikään itsestäänselvyys, vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Sitten kun ystävä jää toiselle paikkakunnalle, joutuu yhteyden pitämiseksi näkemään oikeasti vaivaa. Tilanteessa on hyvät ja huonot puolensa.
VastaaPoistaNyt sie näet, ketkä oikeasti on sen vaivan arvoisia ja haluaa olla sinun kans tekemisissä! Mie sain parhaat ystäväni yläasteaikojen jälkeen, joten älä murehdi: kyllä niitä uusia ihania ihmisiä vielä tulee sinunki elämään! :3
Toi on niin totta, harmittaa vaan niin vietävästi, jos nämä kaverit menetän vaan sen takia että muutin pois :(
VastaaPoistaKiva saada uusia kommentoijia tänne, aattelin jo ettei kukaan lue näitä miun jatkuvia valituksia :D
Älä vielä luovuta, luulis että sitkeimmätkin idiootit tajuaa lopulta mitä ovat.
VastaaPoistaJa kuten Sinnakin on ehtiny sanomaan nii ystävyyden eteen pitää tehdä töitä ..ja paljon. Kannattaa tietysti vihjailla niille että voisivat soitella tai laittaa viestiä. :)
Minulla jäi aikoinaan pari hyväksi ystäväksi luultua tyyppiä menneisyyteen, kun menin eri kouluun kuin nämä. Minä yritin parhaani mukaan pitää yhteyttä, järkkäsin yhteistä tekemistä jne mutta koskaan sieltä toiselta rannalta ei tullut vastakaikua. Yhdessä oli kivaa, mutta mikseivät nämä muut voineet tehdä asian eteen koskaan mitään?
VastaaPoistaPäätin että olkoot, ottakoot yhteyttä jos ottavat. Minä en jaksa enää. Myöhemmin sitten huomasin että enpä heissä mitään menettänytkään kun kaveruus jäi vaikka tottakai alussa harmitti.
Näin nyt heitä sattumoisin joku aika sitten samoissa bileissä jaaa noh. He olivat aivan kuin eri ihmisiä! Emme olisi tuskin mahtuneet samaan kaveriporukkaan vaikka olisi väkisin survattu :'D. Olimme muuttuneet niin erilaisiksi.
Niinhän se on, tosiaan tässä joku aika sitten valitin kaverilleni joka on juuri yksi näistä :D tästä kyseisestä asiasta että miksi eivät pidä yhteyttä... ja sanoin että jos yksi parhaimpiini kavereihin lukeutuva kaveri ei ala pitää minuun yhteyttä vaan että se olen aina minä niin minä luovutan... niin meni muutama tunti ja tämä kyseinen henkilö soitti! Voi sitä ilon määrää mikä valtas miut sen puhelun jälkeen <3 Jotkut eivät vain osaa sitä yhteyden pidon jaloataitoa.
VastaaPoista